Siirry sisältöön

Liiketoimintasuunnitelman tekeminen – miten, milloin ja miksi?

Jokaiselle yrittämistä aikovalle on varmaankin jossain vaiheessa tullut eteen tämä sana. Liiketoimintasuunnitelma. Siitä voi tehdä itselleen valtavan hirviön, jonka tekemistä lykkää viikkotolkulla, tai sitten sen voi vain tehdä pois alta. Liiketoimintasuunnitelman tekeminen ei auta pelkästään ulkopuolisia tahoja saamaan lisätietoa uudesta yrityksestä, vaan se auttaa myös itse yrittäjää hahmottamaan paremmin, onko villillä liikeidealla oikeasti mitään pohjaa tai mahdollisuuksia selvitä. Sekä varsinaiseen liiketoimintasuunnitelmaan että siihen liitettäviin laskelmiin löytyy hyvin valmiita pohjia.

Onko pakko?

Rahoittajien kukkarot pysyvät kiinni, jos liiketoimintasuunnitelman laskelmat ovat järjettömiä

On ja ei. Mikään ei estä yrityksen perustamista ilman liiketoimintasuunnitelmaa. Jos kuitenkin mielit saada esimerkiksi rahoitusta tai starttirahaa, pyydetään aloittavalta yritykseltä yleensä nähtäväksi liiketoimintasuunnitelmaa sekä siihen liittyviä laskelmia. Tämä on ulkopuolisille tahoille ainoa tapa saada jotain selkoa suunnitellusta toiminnasta. Ja kuten edellä sanottiinkin, on liiketoimintasuunnitelman tekeminen tärkeää myös yritykselle itselleen. Sen tekemisestä ei siis kannata tehdä mitään pakkopulla, vaan ottaa se oikeasti keinona selvittää paremmin itselleenkin, minkälaista toiminta käytännössä tulevaisuudessa on.

Mitä liiketoimintasuunnitelmaan tulee?

Liiketoimintasuunnitelma on periaatteessa täysin vapaamuotoinen, mutta ainakin liiketoimintaan liittyvät laskelmat siihen tulisi kirjata. Näiden lisäksi kuvailua ja analyysiä yrityksen liikeideasta, tuotteista sekä asiakaskunnasta. Myös liiketoimintasuunnitelman sisältö tietenkin riippuu aiotusta toimialasta, yritysmuodosta sekä toiminnan suunnitellusta laajuudesta. Kaikissa liiketoimintasuunnitelmissa on kuitenkin oltava pakolliset laskelmat. Vaikka itse numerot eivät saisikaan riemunkiljahduksia aikaan, kannattaa laskelmiin panostaa. Varsinkin rahoittajia on hankala löytää ympäripyöreillä tai epärealistisilla laskelmilla.

Rahoituslaskelma ja kannattavuuslaskelma

Rahoituslaskelma tehdään yksinkertaisesti listaamalla yritystoiminnan aloittamiseen tarvittavat investoinnit sekä ensimmäisten kuukauden ajalta arvioidut menot. Näitä menoja voivat olla siis esimerkiksi sellaiset kiinteät kustannukset, joiden määrä pysyy samana kuukaudesta toiseen tuloista riippumatta, kuten vuokra, sähkö ja palkat. Kun menojen määrä on selvillä, pitää tietenkin selventää, että mistä tarvittavat rahat tulevat. Harva yritys saa kassaan hirveitä määriä rahaa ensimmäisenä päivänään. Aloittamiseen tarvitaan siis rahaa jostain muualta: lainana, omana sijoituksena tai esimerkiksi yritystukena.

Kannattavuuslaskelmassa on periaatteessa sama idea: paljonko tarvitaan tuloja, että menot katetaan? Näkökulma on kuitenkin tällä kertaa siinä, paljonko ja millä katteella yrityksen tulee myydä, että jatkuvat kustannukset saadaan peitettyä. Kannattavuuslaskelma siis liittyy ennemminkin päivittäiseen rahavirtaan ja rahoituslaskelma pääoman saatavuuteen. Molempien tekeminen on siis tärkeää, koska yhdessä niistä muodostuu kokonaisuus yrityksen kannattavuudelle ja vakavaraisuudelle.